Tervetuloa mieskuoro Manifestumin kotisivuille

 

 

Rossini: Petite messe solenelle

 

Sunnuntai 5.11.2023  klo. 14.00

Temppeliaukion kirkko.

 

Liput 28 € / 24 € Lippu.fi

tai ovelta ennen koserttia.

 

 

 

 

 

Romantiikka & Kapina 

Das Berliner Requiem     
Kurt Weill - Bertholt Brecht

Keskieurooppalaista mieskuoromusiikkia
Schumann - Bruckner - Strauss - Poulenc - Britten

 

Torstaina 16.3.2023  klo. 19.00

Temppeliaukion kirkko

 

Manifestum - Weill Ensemble

Jonas Rannila - Kapellmestari
Akseli Ferrand - Tenori
Veikko Vallinoja - Barytoni
Iivari Aalto - Piano
Aleksanteri Wallius - Urut

 

Liput 25 €   Manifestum Ticket Shop 

ja ovelta ennen konserttia.

 

Arvostelu, kirjoittanut Tove Djupsjöbacka
https://kuoromusiikinkausikonsertit.fi/blogi/manifestum-uljasta-innokkuutta/

 

 

 

 

 

Verdi : Requiem

perjantai  4.11.2022   klo. 18.00

Temppeliaukion kirkko

 

Jonas Rannila, kapellimestari
Reetta Haavisto, sopraano
Jeni Packalen, mezzosopraano
Mika Nisula, tenori
Niklas Spångberg, basso
Helsingin filharmoninen kuoro ja mieskuoro Manifestum
Pori Sinfonietta

 

Liput   Manifestum Ticket Shop

 

 

 

 

Joulukonsertti Helsingin filharmonisen kuoron kanssa

Su 19.12.2021  klo. 17.00

Ritarihuone

 

Liput 28 € / 25 €     Manifestum Ticket Shop

 

Tämän vuoden joulukonserttimme on hiukan erilainen kuin aikaisemmat.
Tänä vuonna toteutamme sen yhdessä Helsingin filharmonisen kuoron kanssa Ritarihuoneella!
Luvassa on siten ensi sijassa sekakuoromusiikkia ja suurelta osin jousikvintetin ja harpun säestyksellä.
Konsertin sopraanosolistina laulaa Hedvig Paulig, joka on Sibelius-laulukilpailujen voittaja vuodelta 2011.

Konsertti alkaa Jean Sibeliuksen viidellä joululaululla (Opus 1), Nu står jul vid snöig port;
Nu så kommer julen; Det mörknar ute; Giv mig ej glans, ej guld, ej prakt; On hanget korkeat, nietokset.
Osa näistä lauluista lauletaan mieskuorosovituksina, osa sekakuorosovituksina.
Näissä joululauluissa käytämme Ilkka Kuusiston laatimia sovituksia kamariorkesterille.

Konsertin pääteoksena esitämme Camille Saint-Saënsin ihanan jouluoratorion.
Saint-Saënsin kuolemasta tuli 16.12 kuluneeksi 100 vuotta.
Käytämme konsertissa Juhani Vesikkalan tekemää sovitusta pienemmälle kokoonpanolle.
Konsertin lopuksi esitämme laulut Arkihuolesi kaikki heitä ja Sylvian joululaulun.

 

 

 

 

Ein deutsches Requiem

sunnuntai 7.11.2021  klo. 15.00 
   
Temppeliaukion kirkko, Helsinki

Liput 25 €  / 20 €      Manifestum Ticket Shop

 

 

 

 

Romantiikka & Kapina

30.9.2021  klo. 19.00

Ritarihuone, (Ritarikatu 1, Helsinki)

 

Odotus on ollut pitkä! Mutta nyt on tämä päivä tässä! Voimme konsertoida taas !

Manifestumin Romantiikka ja Kapina III -konsertti esittelee kahden 1900-luvun merkittävän säveltäjän mieskuorotuotantoa. Sekä ranskalainen Francis Poulenc (1899-1963) että brittiläinen Benjamin Britten (1913-1976) sävelsivät runsaasti vokaalimusiikkia, mutta suomessa säveltäjien laadukasta mieskuorotuotantoa kuulee harvoin. Molemmat säveltäjät yhdistävät nerokkaalla tavalla tutun ja tuntemattoman - oman omintakeisen modernistisen tyylinsä ikiaikaisiin kansanlauluihin. Yhdistelmä toimii. Kuulija kuuntelee helponoloisia kansanlauluja, mutta sekä Poulenc, että Britten saavat vanhat melodiat kuulostamaan moderneilta ja tuoreilta. Säveltäjien vokaalimusiikki oopperoineen kuuluu eittämättä 1900-luvun tärkeimpiin musiikillisiin saavutuksiin.

Konserttiohjelmiston helmiä ovat Brittenin ”The Ballad of Little Musgrave and Lady Barnard” sekä Poulencin ”Quatre petites prières de saint Francois d’Assise”, jotka erottuvat kokonaisuudesta paitsi kestoltaan myös ainutlaatuisuudellaan. Brittenin balladi on kuin 10-minuuttinen pienoisooppera, joka käsittelee dramaattisen tarinan vertahyytävän intiimisti. Poulencin neljä lyhyttä rukousta muodostavat eheän kokonaisuuden, joka hurmaa mietiskelevän hartaalla tunnelmallaan.

Liput voit ostaa täältä: Manifestum Ticket Shop (holvi.com)

 

Toivomme, että sinulla rokotukset kunnossa !

 

 

 

Mieskuoro Manifestum on syksyn ajan harjoitellut ja esiintynyt tavoitteellisesti koronarajoitteiden ja suositusten mukaisesti pienryhmissä. Olemme esiintyneet Helsingin tuomiokirkon jumalanpalveluksissa ja harjoitelleet Giuseppe Verdin Requiem-messua. Osa kuorosta on syksyn aikana osallistunut myös äänityksiin, joissa olemme taltioineet muutamia Manifestumille tärkeitä teoksia viime vuosilta. Pääpaino äänitysten ohjelmistovalinnoissa on ollut ”Romantiikka ja kapina” -konserttisarjan sävellyksissä, mutta olemme taltioineet myös suomalaisen mieskuoromusiikin klassikoita, rakkaita joululauluja unohtamatta. Taltioinneissa vierailee myös joukko Suomen eturivin muusikkoja.

Nauhoitusprojektimme nimi on proManifestum. Tarjoamme sinulle sointi-ihanteemme mukaista mieskuorolaulua ja samalla haluamme luoda kuulijoillemme joulutunnelmaa.  Julkaisemme aina lauantaisin tulevan kuukauden ajan nauhoituksiemme helmiä. Viimeisen kappaleen syksyn nauhoitussarjasta julkaisemme jouluaattona. Pysythän kuulolla ja seuraa some-kanaviamme juuri nyt, kun epidemian vuoksi emme pääse teille konsertoimaan.

Taltioinnit on äänitetty Helsingin Paavalin kirkossa marraskuussa taiteellisen johtajamme kapellimestari Jonas Rannilan johdolla. Äänityksistä vastasivat Joel Ward ja Julius Johansson.
Seuraathan some-kanaviamme Facebook: @manifestumfi; Instagram: manifestumfi 

Julkaisemme ensimmäisen proManifestum-äänityksen lauantaina 28.11.2020 

 

Ensimmäisenä sävellyksenä esittelemme Anton Brucknerin (1824-1896) teoksen ”INVENI DAVID” (1868) mieskuorolle ja pasuunoille. Uusi kirkkovuosi alkaa komeasti vaskisoittimien säestyksellä.
Anton Bruckner oli 1800-luvun merkittävimpiä sinfonikkoja, mutta sävelsi myös paljon kirkko- ja kuoromusiikkia mm. 3 messua ja Te Deumin. Bruckner omisti Inveni David -teoksensa Frohsinn-nimiselle Liedertafel-seuralle. Sävellys kantaesitettiin Linzissä toukokuun 10. päivänä 1868 erään Antonio Lottin messun yhteydessä. Teoksen päättävän Halleluja-osan oletetaan saaneen vaikutteita Händelin Messias-oratorion Hallelujasta, jota Bruckner usein improvisoi uruilla. Teksti on Psalmien kirjasta. Ensimmäisenä adventtisunnuntaina lauletaan myös Daavidin pojasta tunnetussa saksalaisen Georg Joseph Voglerin säveltämässä Hoosianna-virressä. Matteuksen evankeliumin mukaan Jeesus kuului Daavidin sukuun ja oli ennustettu, että tästä suvusta nousee uusi messias.

 

 

Toisena sävellyksenä julkaisemme ehkä suomalaisista mieskuorosävellyksistä tunnetuimman. Jean Sibeliuksen (1865-1957) orkesteriteos, sävelruno Finlandia valmistui vuonna 1900. Mieskuorosovituksen Finlandia-hymnistä Sibelius laati vuonna 1937, aluksi tenori Wäinö Solan tekstiin, mutta myöhäisempi, V. A. Koskenniemen laatima teksti vuodelta 1940 on vakiinnuttanut asemansa. Maanantaina 7.12.2020 Koskenniemen sanoituksen kantaesityksestä on kulunut 80 vuotta ja seuraavana päivänä ti 8.12 vietetään suomalaisen musiikin päivää Jean Sibeliuksen syntymäpäivänä. Finlandia-hymni kuuluu perinteisesti suomalaisten kuorojen itsenäisyyspäivän ohjelmistoon.

 

 

Kolmantena sävellyksenä julkaisemme Einojuhani Rautavaaran (1928-2016) Kustavi Lounasheimon
tekstiin säveltämän joululaulun ”Joulun virsi, elämän virsi”. Ollessaan vielä Sibelius-Akatemian sävellyksenopiskelija
Rautavaara sai lahjaksi kokoelman lestadiolaispappi Kustavi Lounasheimon runoja, joista syntyi pian yksinlaulusarja
”Pyhiä päiviä” (sävelletty 1953, kantaesitys 8.5.1954; basso Hannu Heikkilä ja itse säveltäjä pianossa).

Teoksen ensimmäinen versio oli tarkoitettu yksiääniselle kuorolle ilman säestystä; Rautavaaralla oli visio, jossa seurakuntalaiset laulaisivat Lapin erämaakappelissa virsiä yksiäänisesti. Mutta Rautavaaran lopullisessa versiossaniistä muodostui pianosäestyksellinen laulusarja. Rautavaara laati sarjan viimeisestä laulusta ”Joulun virsi" useita eri kuoroversioita. Mieskuorosovitus valmistui niistä ensimmäisenä vuonna 1978.

 

 

Neljäntenä sävellyksenä julkaisemme saksalaisen Franz Bieblin (1906-2001) sävellyksen ”Ave Maria - Angelus Domini” vuodelta 1964. Neljäs adventtisunnuntai on perinteisesti omistettu Marialle. Neitsyt Marialle tuotua sanomaa tulevasta lapsesta voidaan pitää kristityn maailman tärkeimpänä ja suurimpana ilosanomana. Marian vastauksen voi lukea Luukkaan evankeliumista: "Katso, minä olen Herran palvelijatar; tapahtukoon minulle sinun sanasi mukaan."

Bieblin Ave Maria on versio katolisen kirkon Angelus-rukouksesta, jonka osana Ave Maria -rukouksen alkuosa toistetaan kolme kertaa, mutta jälkipuolisko vain kerran, kliimaksina. Biebl sävelsi teoksen keväällä 1959 D-duurissa, mutta julkaisun yhteydessä vuonna 1964 sävellys transponoitiin alaspäin C-duuriin. Sävellyksestä on muodostunut hitti - se sai runsaasti huomiota etenkin Yhdysvalloissa 1970-luvulla ja on sieltä levinnyt koko maailmaan. Biebl on laatinut kappaleestaan sovitukset oikeastaan kaikille kuoromuodoille. Ave Maria on suosittu aihe säveltäjien keskuudessa. M.m. Franz Schubert, Giuseppe Verdi, Charles Gounod, Anton Bruckner ja Sergei Rachmaninov ovat säveltäneet maailmankuuluja Ave Maria-teoksia.

Trio:
Ten. - Johan Krogius
Ten. – Joel Bonsdorff
Bar. – Juhani Vesikkala

 

 

Viidentenä sävellyksenä julkaisemme ruotsalaisen Gustaf Nordquistin (1886-1949) sävellyksen ”Jul, jul, strålande jul” vuodelta 1921. Laulu täyttää siis ensi vuonna 100 vuotta! Tekstin lauluun on laatinut kirjailija-pappi Edvard Evers.
Hartaan kauniin, unelmoivankin joululaulun ”Jul, jul, strålande jul” sävellettiin alunperin yksinlauluksi, mutta vuonna 1940 Nordquist laati tunnetusta laulustaan kuorosovitukset.
Gustaf Nordquist toimi vuodesta 1914 aina kuolemaansa saakka Tukholman Aadolf Fredrikin kirkon urkurina ja opetti musiikinteoriaa Tukholman kuninkaallisessa musiikkikorkeakoulussa vuosina 1925-49. Professorin arvonimi myönnettiin vuonna 1944. Nordquistin Jul, jul, strålande jul on varmasti säveltäjän esitetyin kappale, mutta yhtä tunnettu on myös Jussi Björlinginkin esittämä Nordquistin sävellys: Till havs!

 

 

Julkaisemme tänään 3. helmikuuta Felix Mendelssohn Bartholdyn (3.2.1809-4.11.1847) syntymäpäivän kunniaksi säveltäjän tunnetuimmasta ja laajimmasta mieskuorosävellyksestä sen päätösosan.

Mendelssohnin Ad vesperas Dominicæ XXI post Trinitatis, Responsorium et Hymnus tai lyhyemmin "Vesper" on sävellys mieskuorolle, sellolle ja kontrabassolle vuodelta 1833. Usein säestävänä soittimena kuullaan myös urkuja.
Viisiosaisen teoksen viimeisessä osassa Mendelssohn käyttää 300-luvulla eläneen Milanon piispa Pyhä Ambrosiuksen laatimaa tekstiä. Ambrosius laati myös virsiä, joista 2 löytyy myös suomen virsikirjasta (virret 16 ja 549).

Toukokuussa 1833 Mendelssohn johti konsertteja Düsseldorfissa ja sai saman tien nimityksen kaupungin johtavaksi muusikoksi. Tässä virassa Mendelssohn oli vastuussa Düsseldorfin pääkirkkojen ja kaupunginteatterin musiikkitarjonnasta. Ennen viran vastaanottamista Mendelssohn matkusti isänsä kanssa Lontooseen ja palasi syyskuun lopussa takaisin Düsseldorfiin. Tältä ajalta on myös sävellys "Ad vesperas Dominicæ", joka kuitenkin julkaistiin postuumisti vasta säveltäjän kuoleman jälkeen. Mendelssohnin menestys kirkkomusiikin parissa juontaa juurensa tälle ajalle. Teatterin ja oopperan hallinnollisissa tehtävissä Mendelssohn ei ollut yhtä menestyksekäs ja säveltäjä tunnetaankin juuri konsertti- ja kirkkomusiikkisäveltäjänä. Düsseldorfin kaudella syntyi myös säveltäjän ensimmäinen oratorio "Paulus", joka sai kantaesityksensä kaupungin Tonhalle-konserttisalissa keväällä 1836. Felix Mendelssohn kuvaili aikaansa Düsseldorfissa erittäin miellyttäväksi ("ungemein angenehm”) ja olisi luultavasti jatkanut Düsseldorfin johtavana muusikkona vieläkin pidempään, ellei säveltäjälle olisi tarjottu paikkaa Leipzigin Gewandhaus-orkesterin kapellimestarina, joka tuohon aikaan oli yksi saksan musiikkielämän keskeisimmistä tehtävistä.

Vesperin päättävä harras "O lux beata" on sävelletty neli-ääniselle mieskuorolle ja solistikvartetille tavanomaisen kirkkokoraalin tapaan. Ennen loppua solistikvartetti aloittaa rukouksen, jonka loppuun koko kuoro yhtyy. Usein kappaletta esitetään myös hautaan siunaamisen yhteydessä.
 

Solistikvartetti:
Johan Krogius, T I
Joel Bonsdorff, T II
Juhani Vesikkala, B I
Jan Salven, B II

proManifestum, joht. Jonas Rannila

 

 

 Kurt Weillin (s. 2.3.1900) ”Berliiniläistä sielunmessua” (Das Berliner Requiem, 1928) ei oltu kuultu Suomessa ennen Manifestumin "Romantiikka & Kapina" -konserttia vuonna 2018. Manifestum haluaa kunnioittaa Weillin syntymäpäivää ja julkaisemme tänään säveltäjän sielunmessun ”Balladin”, joka kuvaa hyvin yhteiskuntakriittisen teoksen melankolista tunnelmaa. Laulu on hyvä esimerkki Kurt Weillin ja Bertolt Brechtin välisestä menestyksekkäästä ja tuotteliaasta yhteistyöstä vuosina 1927-1930. Tällöin Weill sävelsi myös ehkä kuuluisimman teoksensa: "Die Dreigroschenoper” - Kolmen pennin oopperan.

Säveltäjä totesi että Requiemin otsikko ei ole ivallinen, vaan se on kokoelma valitusvirsiä ja epitafeja, jotka ilmaisevat kaupunkilaisten ajatuksia kuolemasta. Valtaosa runoista käsittelee häviötä. Weill etääntyy perinteisestä Requiem-traditiosta täysin maallisella Requiemillä. Tekstit ovat provosoivan kovia, ja ne voidaan nähdä joko taustana ensimmäisen maailmansodan kauhuille, tai aavistuksena tulevista julmuuksista. Bertolt Brechtin tekstit sisältyvät hänen 1916 – 1925 kirjoittamaansa runokokoelmaan "Hauspostille". Requiemin osa ”Ballade vom ertunkenen Mädchen” kertoo Rosa Luxemburgin murhasta tammikuussa 1919.
 

Das Berliner Requiem
II. Ballade vom ertrunkenen Mädchen

Jarmo Julkunen, kitara
proManifestum, joht. Jonas Rannila
Äänitysten tekniikasta Helsingin Paavalin kirkossa 16.11.2020 vastasivat Julius Johansson ja Joel Ward.

 

Ballade vom ertrunkenen Mädchen
Als sie ertrunken war und hinunter schwamm
Von den Bächen in die größeren Flüsse
Schien der Opal des Himmels sehr wundersam
Als ob er die Leiche begütigen müsse.

Tang und Algen hielten sich an ihr ein
So dass sie langsam viel schwerer ward.
Kühl die Fische schwammen an ihrem Bein
Pflanzen und Tiere beschwerten noch ihre letzte Fahrt.

Und der Himmel ward abends dunkel wie Rauch
Und hielt nachts mit den Sternen das Licht in Schwebe.
Aber früh ward er hell, dass es auch
Noch für sie Morgen und Abend gebe.

Als ihr bleicher Leib im Wasser verfaulet war
Geschah es (sehr langsam), dass Gott sie allmählich vergaß.
Erst ihr Gesicht, dann die Hände und ganz zuletzt erst ihr Haar.
Dann ward sie Aas in Flüssen mit vielem Aas.

 

Ballaadi hukkuneesta tytöstä
(Käännös: Brita Polttila)

Kun hän hukkui, hänet virta nieli
pienestä joesta aina suurempia kohti.
Ja taivas, niinkuin tekisi sen mieli
sovittaa ruumis, kuulaana opaalina hohti.

Joki tarttui häneen ruohoin ja ruskolevin,
hän kävi yhä raskaammaksi joka hetki
ja kalat hipaisivat häntä kylmin evin;
kasvit ja eläimet taakkana eteni viime retki.

Tumma kuin savu oli taivas iltaisin,
yön pimeyden sentään tähtien valo voitti.
Mutta sarasti varhain, niin että kuitenkin
hänelle vielä kerran aamu ja ilta koitti.

Kun hänen valju ruumiinsa veteen mädäten katosi
sattui, että hänet vähin erin (hyvin hitaasti) Jumala unohti.
Ensin kasvot, sitten kädet ja hiukset vasta lopuksi.
Ja hylkyjen täyttämissä virroissa hän muuttui hylyksi.

 

 

Vor Arneths Grab 

Alttopasuuna / Altbasun: Max Silfverberg
Tenoripasuuna / Tenorbasun: Kasperi Sarikoski
Bassopasuuna / Basbasun: Mikko Marttila

proManifestum, joht. / dir. Jonas Rannila

 

Vor Arneths Grab on kaihoisa kolmelle pasuunalle ja mieskuorolle sävelletty elegia, jonka Anton Bruckner sävelsi St. Florianin luostarin esimiehen Michael Arnethin hautajaisiin. Sen ensiesitys oli luostarin hautausmaalla tasan 167 vuotta sitten 28. maaliskuuta 1854. Sävellys on 4-säkeistöinen kokonaisuus, joista 2 ensimmäistä surumielistä säkeistöä ovat nuotinnokseltaan identtiset. Viimeiset säkeistöt ovat toivorikkaampia ja karaktääriltään lohdullisempia.
Teosta esitettiin Brucknerin elinaikana eri yhteyksissä, useimmiten osana eri siunaustilaisuuksia ja se edustaa säveltäjän myöhäiskauden tyylillisiä piirteitä.

Tekstin kirjoittaja Ernst von Marinelli kuului Trientin vanhaan aatelistoon. Hän opiskeli oikeustiedettä Grazin yliopistossa vuosina 1843-45 ja myöhemmin katolista teologiaa St. Florianin luostarissa.

 

Brüder, trocknet eure Zähren,
stillt der Schmerzen herbes Leid,
Liebe kann sich auch bewähren
durch Ergebungsinnigkeit.

 

Wohl ist dies das letzte Schauen
auf die Leiche und den Sarg,
doch die Seele, die sie barg,
triumphiert durch Gottvertrau’n.

 

Drum lasst uns den Herren preisen,
der die Edelsten erwählt
und für uns, die armen Waisen,
auch den Himmel offen hält!

 

Wollen hier am Grab geloben
Treue, Recht und frommen Sinn,
dass der Selige dort oben,
hat sich unser Geist erhoben,
uns zum Vater führe hin.

 

Suomenkielinen käännös:

Arnethin haudalla
Veljet, kuivatkaa kyyneleenne,
lievitä kivun karvas kärsimys.
Rakkaus osoittautuu myös
luovuttamisen läheisyydessä.

 

Vaikka tämä on viimeinen katse
ruumiiseen ja kirstuun,
Sielu, jonka se kätki,
on voittoisa uskossaan Jumalaan.

 

Siksi, ylistäkäämme Herraa,
joka valitsee jaloimmat
ja meille, orpoparat,
pitää taivaan portit auki.

 

Täällä haudalla haluamme ylistää
uskoa, oikeutta ja hurskasta mieltä,
jotta siunatut siellä ylhäällä
ovat ylentäneet sielumme,
mikä johtaa meidät Isälle.

(Bernt Olin)

 

 

Suomalainen rukous

Tänään tulee kuluneeksi 33 vuotta säveltäjä, pianisti, urkuri ja kuoronjohtaja Taneli Kuusiston (19.6.1905 - 30.3.1988) kuolemasta. Runoilija-kirjailija Uuno Kailas puolestaan syntyi lähes päivälleen 120 vuotta sitten (29.3.1901 - 22.3.1933).

 Kuusiston tunnetuin sävellys on Uuno Kailaan runoon syksyllä 1939 sävelletty kuorolaulu Suomalainen rukous (Siunaa ja varjele meitä). Sävellyksen ensiesitys oli Kuusiston itsensä johtamana Messuhallissa (nyk. Töölön kisahalli) 25.11.1939 - viisi päivää myöhemmin syttyi talvisota. Moskovan rauhan (13.3.1940) voimaanastumisilmoituksen jälkeen radiossa soitettiin välittömästi Suomalainen rukous.

 Uuno Kailaksen tekstissä oli alun perin kolme säkeistöä, mutta Kuusisto sävelsi niistä vain ensimmäisen ja viimeisen. Sävellys päätyi myös vuoden 1982 uudistettuun virsikirjaan virreksi 584. Virsikirjaan otettiin mukaan myös Kailaksen toinen säkeistö muokattuna versiona.

 Professori ja teologian kunniatohtori Taneli Kuusisto toimi elämänsä aikana mm. Sibelius-Akatemian kirkkomusiikkiosaston opettajana ja osastonjohtajana sekä koko Akatemian rehtorina 1959–1971. Hän johti mm. Suomalaisen oopperan kuoroa 1936 - 39 sekä Viipurin lauluveikkoja 1945-1951.

 Taneli Kuusisto oli professori Irmeli Niemen, Tuulikki Närhinsalon ja Ilkka Kuusiston isä sekä Pekka ja Jaakko Kuusiston isoisä.

 

Alkuperäisversio runosta (vuodelta 1931)

Siunaa ja varjele meitä,
Korkein, kädelläs!
Kaitse kansamme teitä
vyöttäen voimalla meitä,
heikkoja edessäs!
Sulta on kaikki suuruus,
henki sun hengestäs.

Herra, valista meihin
kasvosi laupiaat,
kunnes armosi alla
kukkivat roudan maat!
Vaivassa vaeltaneihin,
Herra, valista meihin
kasvosi laupiaat!

Tutkien sydämemme
silmäsi meihin luo!
Ettemme harhaan kääntyis,
ettei kansamme nääntyis,
silmäsi meihin luo!
Alati synnyinmaalle
siipies suoja suo!

 

 

 

Saat nauttia musiikistamme täällä ilmaiseksi, mutta olemme myös kiitollisia jos haluat tukea meitä maksamalla pienen kuuntelumaksun laulustamme.

 

 

 

 

 

"Kiitos Jonas Rannilan selkeän
näkemyksen, esitys Temppeliaukion kirkossa oli selvä menestys"

16.10.2016
Mats Liljeroos, HBL

 

"Illasta muodostui väkevä musiikillinen elämys erityisesti sen kapellimestarin Jonas Rannilan ansiosta. Orkesteri ja kuoro sulautuivat toisiinsa kuin yhdeksi instrumentiksi – mitä edesauttoi tietenkin se, että Rannila on Manifestumin taiteellinen johtaja ja perehtynyt erityisesti vokaaliteosten johtamiseen."

16.10.2015
Eero Tarasti, Amfion